Ennen postimerkkejä käytössä olivat leimamerkit, jotka olivat usein verojen perinnässä käytetty postimerkin kaltainen merkki. Leimamerkki oli paperinen ja se kiinnitettiin asiakirjaan liimalla ja mitätöitiin leimaamalla. Suomessa leimamerkkejä käytettiin liki 130 vuotta, aina vuodesta 1865 vuoteen 1994. 

Leimamerkkejä puolestaan edelsi leimapaperi. Leimapaperi oli paperiarkki, johon veron määrä oli ennalta leimattu. Leimavero oli käytössä Suomessa vuoteen 2001 asti ja sen korvasi uusi varainsiirtoverolaki. Käytännössä tämä tarkoitti, että esimerkiksi kauppakirjoihin liimattiin vuoteen 2001 asti postimerkin näköisiä leimaveromerkkejä tarvittava määrä kattamaan leimaveron suuruutta vastaava määrä. Leimaveromerkkejä sai ostaa postitoimistoista ja ne mitätöitiin leimaamalla. Leimaveromerkkien ostamisen, liimaamisen ja mitätöinnin tarkoitus oli osoittaa verojen suorittaminen kohteena olevaan asiakirjaan. Vaikka leimamerkit eivät täysin samaa asiaa aja kuin nykypäivän postimerkit, on niiden keräily osa filateliaa. Leimamerkeillä oli oma keräilijäkuntansa jo ennen postimerkkien syntyä.

Postimerkit

Lähtölaukaus postimerkkeilyn synnylle oli maailman ensimmäisen postimerkin, Penny Blackin, ilmestyminen. Penny Black eli musta Penny julkaistiin Englannissa vuonna 1840. Penny Blackin kuvassa esiintyy nuori kuningatar Viktoria sivulta kuvattuna, kasvot vasemmalle katsoen. Penny Black oli yhden pennin arvoinen.

Kymmenen vuotta Penny Blackin julkaisemisen jälkeen postimerkkien keräily oli vielä melko pienimuotoista. Kuitenkin 1850-luvun puolivälin Krimin sota sai ihmiset kiinnostumaan ja etsimään uusia vaihtoehtoisia sijoituskohteita, koska ihmiset pelkäsivät rahan arvon alenemista sodan seurauksena. Niihin aikoihin postimerkit alkoivat nostaa päätään sijoituskohteina ja kysynnän ja tarjonnan lakien mukaan niiden suosio ja sitä myötä hinta alkoivat nousta kysynnän laajentuessa.

Kiinnostus postimerkkeihin johti siihen, että 1860-luvun alkupuolella Ranskassa julkaistiin ensimmäinen keräilyyn tarkoitettu postimerkkikansio. Tätä seurasi ensimmäisen postimerkkiaiheisen lehden ilmestyminen, mikä tapahtui Saksassa pari vuotta myöhemmin. Vuotta myöhemmin, vuonna 1864, Belgiassa julkaistiin ensimmäinen postimerkkiluettelo ja samana vuonna käsitettä filatelia käytettiin ensimmäisen kerran. Muutamaa vuosikymmentä myöhemmin, vuonna 1895, oli Suomessa aika julkaista ensimmäinen postimerkkiluettelo. Postimerkit olivat alkaneet saavuttaa vankkaa jalansijaa keräilijoidensä keskuudessa ja vuonna 1926 perustettiinkin kansainvälinen filatelistiliitto FIP. Suomi seurasi tässäkin asiassa muiden esimerkkiä ja vuonna 1947 perustettiin Suomen Filatelistiliitto, mikä toimii vielä tänäpäivänäkin.

Stanley Gibbons

Vuonna 1856 Stanley Gibbons avasi postimerkkinurkan isänsä apteekkariliikkeeseen Plymouthiin Englantiin. Siitä lähtien Stanley Gibbons on tehnyt merkittävää työtä filatelistien sekä postimerkkien puolesta. Nykyisin Stanley Gibbonsin nimeä kantava postimerkkiliike on maailman suurin. Stanley Gibbons on julkaissut niin postimerkkikokoelmia, postimerkkiaiheisia lehtiä kuin näyttelyitäkin. Jopa kuningatar Elisabeth on noteerannut Stanley Gibbonsin työn filatelian puolesta.